Papit

1859—1862 Erik Johan Eriksson toimi täällä saarnaajana ja 1862—1868 Gustaf Adolf Höök, joka otti 1.5.1863 puustellin vastaan, mutta kun nälkävuoden aikana ei saanut palkkaansa, oli hänen lähdettävä Liperin kappalaisen apulaiseksi. Robert F. Bergh 1869—tammi-huhtikuun ja 1.7.1871—1.5.1873, David Hakkarainen 1.5.1873—1.5.1878, kappalainen Gustaf Meklin 1.5.1878 — kuolemaansa 3.2.1890 asti,

Lue lisää: Papit

Kanttorit

Pitäjänkokous valitsi 21.9.1856 vt. lukkariksi Petter Tanskasen. Sitä ennen: oli siinä virassa toiminut Henrik Sorsa Haapavaarasta. Vuonna 1879 tuli kanttori Antti Ilvonen virkaansa. Juopottelun ja sopimattoman käytöksensä vuoksi hänet erotettiin viralta 3.12.1892, Virkaatekevänä hoiti sitä Antti Happonen 9.12.1894—19.9.1897, väliaikaisesti J. O. Helin 1.1. 1898—31.8.1898. Kanttorin vaali oli 9.10.1898, jolloin valituksi tuli Gabriel Parkkola Virolahdelta. Hän lähti pois 1900, ja vaalissa 22.4.1900 tuli kanttoriurkuri Gustaf Oskar Ahti valituksi, toimien virassaan vuoden 1946 loppuun asti, jolloin siirtyi eläkkeelle. Kanttori Ahti oli hyvin pidetty ja toimi monissa luottamustehtävissä. Vuodesta 1947 on virassa toiminut kanttoriurkuri Otto Edvard Rasilainen.

Lue lisää: Kanttorit

Lukukinkerit

Ei ole vähäksi arvioitava se vaikutus, joka lukukinkereillä on ollut kansamme kasvattajana. Varsinkin entisaikoina se täydensi puutteellisia kouluoloja. Kinkereillä tutkittiin ja tehostettiin kansan, varsinkin lasten ja nuorison lukutaitoa. Siellä myös opeteltiin veisuuta seurakunnan kanttorin johdolla ja keskusteltiin hengellistä kuin myös ajallista elämää koskevista asioista. Siellä pappi pääsi lähelle seurakuntalaisia.

Lue lisää: Lukukinkerit

Keskikoulu

Vuonna 1946 oli kehotettu asiaa harrastavia kokoontumaan eräänä heinäkuun päivänä pohtimaan kysymystä keskikoulun saamiseksi Kirkonkylään. Asiasta käytiin vilkasta keskustelua, jonka tuloksena oli, että päätettiin perustaa 4-luokkaiseksi tuleva keskikoulu, joka aloittaa toimintansa jo samana syksynä syyskuun alussa. Koululle valittiin kannatusyhdistys, johtokunta ja vanhempainneuvosto sekä opettajakunta. Koulun johtajaksi Valittiin maisteri Lempi Tukiainen, mutta kun hän ei voinut virkaa hoitaa, valittiin johtajaksi kirkkoherra T. Immonen, joka toimi siinä 3 vuotta.

Lue lisää: Keskikoulu

Kansakoulu

Kirkonkokous päätti 11.10.1874, että kansakoulu otetaan seurakuntaan. Huoneisto ja opettajan asunto vuokrataan, ja otetaan naisopettaja, jonka palkaksi luvattiin 4 tynnyriä viljaa ja rahassa 100 mk (jousittain). Valtiolta päätettiin anoa apupalkkaa, jota kuin myös opettajaa seminaarin johtajalta anomaan valtuutettiin maanviljelijä A. Aspelund. Asia tuli uudelleen esille 16.5.1875, ja silloin kokouksen enemmistö olikin miesopettajan kannalla. Valittiin johtokunta, johon tulivat pastori D. Hakkarainen puheenjohtajana ja jäseniksi kauppias Antti Varis, kirkonmies Juho Sormunen ja talollinen Samuli Karttunen.

Lue lisää: Kansakoulu

Kiertokoulu

Kirkonkokouksessa 26.6.1881 sanotaan koulumestari P. Siljanderin äskettäin kuolleen. Kun rovasti Akerblom esitti uuden opettajan palkkausta, oli enemmistö vastaan, koska kansakoulua perustettaessa oli ilmoitettu, että Siljanderin kuoltua ei otettaisi enää koulumestaria, vaan palkkarahat luovutetaan kansakoulukassaan, ja että riittää, kun pitäjässä on yksi kansakoulu. Mutta asia ei saanut kuitenkaan niin jäädä, sillä 4.3.1883   määrättiin kiertokoulunopettajan palkka mk 300:— sekä ruoka ja 3.5.1884 valittiin opettajaksi pyhäkoulunopettaja Pekka Karttunen Liperistä 2 vuoden koeajalle ja 11.9.1889 hänet julistettiin vakinaiseksi. Opetusvelvollisuus oli 1. 9.—15. 12. ja 15. 1.—1. 6. kinkerikunnissa vuorotellen papiston määräysten mukaan. V. 1894 piispantarkastuksessa esitettiin toisen kiertokoulunopettajan viran perustamista, koska seurakunnan väkiluku oli 3846 ja lapsia 1075. Kokouksessa oltiin vastaan. Kirkkoneuvostossa oli 17.8.1895 vaali, jossa valittiin Sylvester Kettunen kiertokoulunopettajaksi, jolla ei liene kuitenkaan ollut aikaa virkaa hoitaa, kun 5.12.1896 valittiin opettajaksi Iida Tiilikainen.

Lue lisää: Kiertokoulu

Seurakuntadiakonia

Kuopion Tuomiokapituli lähetti 24.8.1893 kiertokirjeen seurakunnille, jossa kehotetaan seurakuntia järjestämään diakoniatoimikunta hoitamaan jumalansanan harrastuksen elvyttämistä ja seurakuntalaisten hengellistä ja ruumiillista huoltoa. Polvijärven kirkkoneuvostossa oli asia esillä 6.1.1894, ja päätettiin, että diakoniatoimikunnaksi rupeaa kirkkoneuvosto. Diakoneiksi valittiin: kiertokoulunopettaja Pekka Karttunen Kinahmosta, pyhäkoulunopettaja Heikki Tanskanen Nenäsestä, Heikki Lehikoinen Martonvaarasta, Tahvo Tanskanen Ruvasniemeltä, Simo Hyttinen Niskalasta, Antti Mononen Haapavaarasta, Antti Hyttinen Lehtovaarasta ja Tuomas Martikainen Saarivaarasta.

Lue lisää: Seurakuntadiakonia

Lähetystyö

Lähetysharrastus juontaa alkunsa jo Renqvistin ajoilta. Kun sitten Suomen Lähetysseura perustettiin ja lähetyskoulu alkoi toimintansa, oli ensimmäisten oppilaiden joukossa Polvijärven poika, Tobias Reijonen, Horsmanahosta, em. Yrjö Reijosen poika. Kun Polvijärven rukoushuone-saarnaajan Höökin jälkeen ei tahdottu saada pappia, päätettiin kirkonkokouksessa 10.4.1870 anoa, että lähetysoppilas Tobias Reijonen joksikin aikaa otettaisiin saarnaajaksi, mikäli laki sallisi sen.

Lue lisää: Lähetystyö

Nuorisotyö

Kristillistä nuorisotyötä varten perustettiin 25.5.1922 Polvijärven Seurakunnallinen Nuorisopiiri, jonka johtokuntaan valittiin opettaja Juho Piiroinen (pj), opettaja Sylvester Kettunen, liikeapulainen Elvi Mustonen, postinhoitaja Elsa Oppman, mv. Eino Höök, kirkkoherranrouva Iida Ihalainen, rouva Elli Kortesniemi, neiti Anna Nevalainen ja neiti Saimi Höök. Pidettiin nuorisokokouksia ja juhlia. Nuorisotyö sai valtavan sysäyksen, kun herätykseen tullut nuorukainen, Toivo J. Martikainen rupesi toimimaan nuorisopiirin keskuudessa ja sen johdossa. Herätyksen aallot kulkivat yli seurakunnan. Moni synnin orja tuli tunnon vaivoihin ja teki parannuksen, jättäen elämänsä Jumalan johdettavaksi.

Lue lisää: Nuorisotyö