Kiertokoulu

Kirkonkokouksessa 26.6.1881 sanotaan koulumestari P. Siljanderin äskettäin kuolleen. Kun rovasti Akerblom esitti uuden opettajan palkkausta, oli enemmistö vastaan, koska kansakoulua perustettaessa oli ilmoitettu, että Siljanderin kuoltua ei otettaisi enää koulumestaria, vaan palkkarahat luovutetaan kansakoulukassaan, ja että riittää, kun pitäjässä on yksi kansakoulu. Mutta asia ei saanut kuitenkaan niin jäädä, sillä 4.3.1883   määrättiin kiertokoulunopettajan palkka mk 300:— sekä ruoka ja 3.5.1884 valittiin opettajaksi pyhäkoulunopettaja Pekka Karttunen Liperistä 2 vuoden koeajalle ja 11.9.1889 hänet julistettiin vakinaiseksi. Opetusvelvollisuus oli 1. 9.—15. 12. ja 15. 1.—1. 6. kinkerikunnissa vuorotellen papiston määräysten mukaan. V. 1894 piispantarkastuksessa esitettiin toisen kiertokoulunopettajan viran perustamista, koska seurakunnan väkiluku oli 3846 ja lapsia 1075. Kokouksessa oltiin vastaan. Kirkkoneuvostossa oli 17.8.1895 vaali, jossa valittiin Sylvester Kettunen kiertokoulunopettajaksi, jolla ei liene kuitenkaan ollut aikaa virkaa hoitaa, kun 5.12.1896 valittiin opettajaksi Iida Tiilikainen.

 Piispantarkastuksessa 1897 kehotettiin perustamaan seurakuntaan toinen kiertokoulunopettajan virka, koska väkiluku oli jo yli 4000 ja ohjesäännön mukaan jokaista 2000 asukasta kohden pitäisi olla opettaja. Palkka määrättiin 450 mk. Kirkkoneuvosto valitsi 2.7.1898 opettajaksi neiti Kristiina Korhosen, joka toimi virassa lähes kuolemaansa asti. Hän kuoli 22.3.1919. Kesällä 1900 oli toisen opettajan virka avoin, ja 5.8.1900 valittiin siihen Sylvester Kettunen, joka kuitenkin piti sijaisia, nauttien itse virkavapautta toisten toimien vuoksi. Myöhemmin olivatkin kiertokoulut epäpätevien opettajien varassa, kunnes ne lakkautettiin. Kuitenkin v. 1936 päätettiin perustaa yksi opettajan virka, johon 17.5.1936 valittiin kiertokoulunopettaja Hulda Vesten, joka toimi päätettiin lakkauttaa syksystä 1940 lähtien