Koron Pirttikirkon synty ja historia

Talkoot

Kirkkorakennuksen valmistuminen oli ja on ennen kaikkea uutterien talkoolaisten ansiota. Jokaisen talkoolaisen panosta ei voi mitenkään tässä esityksessä tuoda kyllin esiin. Kaikki ansaitsevat kuitenkin nimensä julkaistavaksi. Uutterana talkoolaisena tulee kuitenkin huomata Erkki Romppanen, joka antoi paitsi aikaansa, olemalla mukana mm. jokaisessa talkootilaisuudessa, myös traktoriaan ja muita työkalujaan auliisti kirkkorakennuksen käyttöön.Lisäksi hän kaatoi ne puut, joita tarvittiin kirkon rakentamisessa. Hän on myös tehnyt monia pikkutöitä talkoiden ulkopuolella kirkkoa varten. Mauri Nevalainen, Jorma Hiltunen, Veijo Matikainen, Teuvo Saharinen sekä Jouko Kettunen antoivat tietotaitonsa vanhojen hirsirakennuksien uudelleen eloon saattamiseksi.

Vanhin talkoolainen oli Aarne Martikainen 85 vuotta, joka uutterasti valmisteli ystäviensä kanssa kirkon ikkunoita ja ovia uudelleen käyttöön otettaviksi. Pertti Ryhäsen taidokkaan käden jälki näkyy pääoven pylväissä sekä kulkusillan kaiteiden koristelussa. Hänen valmistamiaan ovat myös kirkon saarnatuoli, sekä alttaripöytä ja -kaide. Talkoolaisten ravitsemisesta ja kahvituksesta vastasivat monet tahot, josta mainittakoon Pekka Karttunen. Sekä Polvijärven Martat, erityisesti Kinahmon osasto.

Kirkon valmistuminen ja nimi

Koron pirttikirkko valmistui kolmen vuoden aherruksen jälkeen keväällä 2004. Monenlaisten vaiheiden jälkeen Koronniemen männikön keskellä seisoo kaunis hirsikirkko, joka odottaa seurakuntalaisia hiljentymään ja kiittämään Jumalaa. Talkoolaisten ja lahjoittajien toivomus on, että kirkko saisi palvella monia nuorten rippikoululaisikäluokkien hartauspaikkana. Toivottavasti he löytäisivät sieltä sen hiljaisuuden, jota jokainen ihminen tarvitsee voidakseen kasvaa uskossaan ja ihmisenä. Kirkko on rakennettu, myös siksi, että se voisi palvella mahdollisemman monipuolisesti seurakuntalaisia. Se soveltuu erinomaisesti pienimuotoisten perhejuhlien kuten häiden, kasteiden, syntymäpäivien, sukujuhlien, muistotilaisuuksien ym. pitopaikaksi. Myös erilaiset seurakunnan jumalanpalvelukset, hartaus-ja seuratilaisuudet löytänevät sieltä sijaa. Rakennusvaiheen aikana sitä yleisesti kutsuttiin nimellä ”kesäkirkko”. Joku joskus kutsui sitä myös Erkin kirkoksi. Kirkkoherra Erkki Jaskari ei kuitenkaan halunnut tällaista nimeä yleisesti käyttöön, joten hän julisti nimikilpailun uuden sopivan nimen löytämiseksi.

Nimiehdotuksia tulikin runsaasti, ja monet niistä olisivat sopineet hyvin kirkon nimeksi. Katso listaa.
 

Nimilautakuntaan kuului Erkki Jaskarin lisäksi: Kirkonrakentajien edustajina Erkki Romppanen, Jorma Hiltunen, Veijo Matikainen sekä Pekka Karttunen. Martta-järjestön edustajana toimi Aili Sulka-aho.

Nimeä valittaessa kiinnitettiin huomio seuraaviin asioihin:

1. Nimen tulisiviitata paikkaan jossa kirkko sijaitsee.

2. Nimi ei saisi olla liian pitkä.

3. Nimen pitäisi olla sellainen, jolla olisi mahdollisuus elää seurakuntalaisten puheessa.

4. Nimi ei saisi olla liian juhlallinen.

5. Nimen pitäisi, jos mahdollista kuvata kirkonmennyttä historiaa. Monista hyvistä ehdotuksista nimilautakunta valitsi yksimielisesti Raimo Tallgrenin ehdottaman nimen Koron Pirttikirkko, johon nuo ennakkoajatukset tuntuivat sopivan.

Kirkon sisustaminen

Kirkon rakennustöiden aikana tehtiin toisaalla myös uutterasti töitä, että valmistuvaan kirkkoon saataisiin myös sisustus. Alttarirakennelmat valmisti Pertti Ryhänen. Ne on veistetty koivusta, joka on kasvanut Koronniemen leirikeskuksen alueella. Pertti Ryhänen on myös valmistanut kolme seinäristiä. Alttarikokonaisuus on valmistettu Raamatun aiheiden pohjalta seuraavasti:

Alttaripöytä kuvaa palavaa pensasta, jossa Jumala aikoinaan ilmestyi Moosekselle (2. Moos 3:1-15) Alttarikaiteessa on kuvattuna kuilu, joka on Jumalan ja syntisen ihmisen välillä. Ehtoollisastiasto Kristuksen ruumis ja veri toimii siltana, joka yhdistää tuon kuilun.

Saarnatuolissa nähdään;

1. Jumala, joka loi auringon ja kuun 1. Moos 1:14-18. Kuva on jäljennös teoksesta, jonka vaski-piirtäjä Jacopo Rosso omisti Ruotsin kuningattarelle Kristiinalle vuonna 1654, kun tämä oli luopunut kruunusta ja kääntynyt katolisuuteen. (Kuva on teoksesta: Raamattu ja sen kulttuurihistoria. 1.nide, Vanha Testamentti Maailman luominen ja vaellusaika. (Painettu Otavan kirjapainossa Helsingissä 1970. Sivu 134.)
 

2. Kuvaus syntiinlankeemuksesta 1. Moos 3. Tämä kuva on tehty Tuomas Kempiläisen hartaus-kirjan Neljä Kirjaa Kristuksen seuraamisesta pohjalta. (Kirja on painettu Porvoossa WSOY:n kirjapainossa vuonna 1896. Kuva on osa laajempaa kokonaisuutta. Toisessa osassa kuvaa on kuvattuna se, kuinka Kristuksen ruumis lasketaan alas ristiltä.)

3. Näiden kahden kuvan välillä on myös kuilu. Se on syntynyt jo puun kasvaessa, kun puu on joskus vahingoittunut ja siihen on kasvanut lahottajasieni Koivun pakurikääpä.

4. Kuilun yli Ristiinnaulittu Kristus on rakentanut yhdistävän sillan. Ristiinnaulitun kuva on hankittu Kirkon ulkomaan avusta. Se on tehty Ruandassa jakaranda puusta. Kolme ristiä alttariseinällä kuvaavat pääsiäisaamua Golgatalla. Keskimmäinen risti kertoo; Jeesus nousi kuolleista ja kuolemallaan hän voitti kuoleman. Oikeanpuoleinen risti muistuttaa katuvasta ryöväristä, joka pääsi paratiisiin. Vasemmanpuoleinen risti muistuttaa katumattomasta ryöväristä, joka kuollessaankin pilkkasi Jumalaa. Luuk 23:32-43.

Virsitaulu ja kirkon takaseinällä olevat urkupillit on koottu Polvijärven kirkon vanhasta parvekkeella sijainneesta virsitaulusta ja kirkon ensimmäisistä uruista, jotka alun perin on rakennettu vuonna 1874 Jämsän kirkkoon. Rakentajana on ollut H.P. Sprigert. Urut on ostettu Polvijärven kirkkoon vuonna 1922. Ne on vihitty Polvijärvellä 27.8.1922. Silloin niitä on soittanut Urkuri K.O. Ahti. Nykyiseen asuunsa sen kokosi Erkki Jaskari. Alttari-ikkunoiden ja pääovien lasimaalaukset ovat Pietarsaarelaisen lasitaiteilijan Jari Hangassalon tekemät. Katso erillinen selostus Alttarikaapin ja kirkon ovien öljymaalaukset ovat Anja Pehkosen maalaamat.

Pääovien kuvat kalasta on vanha kristillinen symboli. Kalankuva kuvaa alkukirkon aikaista uskontunnustusta. Se muodostuu Kreikankielen sanasta IXTUS, sanan kirjaimet muodostavat lauseen Jeesus Kristus Jumalan Poika Pelastaja. Kalankuvan alkukirkon kristityt piirsivät toistensa käteen tai maahan halutessaan äänettömästi tunnustaa uskonsa Jumalaan. Sama kala-aihe toistuu myös kirkon penkeissä, joissa kala on kuvattu verkkoon jääneenä. Siinä se muistuttaa siitä, että kristittyinä olemme Kristuksen kalastamia. Viisi leipää ja kaksi kalaa kuvaa Jeesuksen ruokkimisihmettä (Matt 14:13-21)Viljalyhde, jossa on kaksitoista tähkää kuvaa kahtatoista apostolia. Palo-ovessa oleva valkoinen lilja on Kristuksen kukka. Valkoinen lilja kuvaa uskoa ja puhtautta.Sininen tädyke -Veronika -kuvaa Kristus-lääkettä. Palo-oven symboli kokonaisuudessaan kuvaa sitä, että syntisellä ihmisellä ei ole muuta tietä pelastukseen kuin Kristus-ovi. Ehtoolliskalustot ovat Pentti Martikaisen sorvaamat. Niissä olevat kuva-aiheet samoin kuin pöytä-ja kulkueristikin ovat Toivo Räsäsen tekemät. Toivo Räsänen on tehnyt myös ikkunoissa olevat ristit. Toisessa ehtoolliskalkissa oleva kuva pelikaanista, joka ruokkii poikasiaan rintaansa tekemästään haavasta vuotavalla verellä, viittaa Kristuksen sovitustyöhön. Vanha uskomus kertoo pelikaanin ruokkivan poikasiaan omalla verellään, jos muuta ravintoa ei ole saatavilla, samoin lippua kantava karitsa, jonka veri vuotaa maljaan. Leipälautasissa on kuvattuna Viisi leipää ja kaksi kalaa. Kirkon keskihirsissä olevat enkelit ovat peräisin luonnosta, ja ne ovat luonnon muokkaamia. Suurin keskellä oleva enkeli on Koronniemellä kasvaneen koivun kannosta. Pienemmät ovat kasvaneet Selkäsalmella. Enkelit on löytänyt ja valmistellut Erkki Jaskari.

Kastepöytä on koottu Polvijärven kirkossa olleesta lähetyslippaan jalustasta –paksuin kanto, kastemaljan alusta. Pienemmät tasot ovat Toivo Räsäsen valmistamat pahkatyöt. Kynttilänjalkaan liittyvä juuri löytyi kirkon maapohjasta, kun sitä tasoitettiin kirkon rakennusta varten. Kastemaljan valmisti Pentti Martikainen. Pihlajapuusta sorvatun kukkamaljakon, samoin kuin alttaripöydän lehtikuusesta sorvatut kukkamaljakot lahjoittivat Erkki ja Oili Pelli. Kastepöydän kokosi Erkki Jaskari.

Kirkkotekstiilit

Alttarin pöytäliinan on nypläämällä tehnyt rakennusmestari Ritva Giers Nurmosta. Sen nimi on -elämä. Mallin on suunnitellut tekstiilitaiteilija Eeva-Liisa Kortelahti. Siihen liittyvät pienet antependiumit ja stolan väriosat ovat Eeva Jaskarin suunnittelemat ja kutomat. Poppanakudoksiset alttariliinat ovat Kaija Mutasen kutomat. Tarvikkeet niihin lahjoitti Horsmanahon Martat. Kirkon takaseinän vakoraanun on kutonut Maire Leppänen. Sen ovat lahjoittaneet Sotkuman Martat. Raanussa on käytetty itse valmistettua ja värjättyä lampaanvillalankaa. Väriaineina ovat olleet kotipihan apilat ja ruoho sekä kuusen neulaset. Vihkiryijy on ollut Polvijärven pappilan salin alttarilla kaste-antependiumina. Sen on suunnitellut rovasti Esko Jalkanen ja sen ovat valmistaneet Suomen Käsityön Ystävät ry. Sen nimi on Kala-parvi. Se symboloi kastetta. Vihreä kala kuvaa Jeesusta, valkeat kalat ihmisiä. Kaste-antependiumin on lahjoittanut rovasti Esko Jalkanen. Ikkunaverhot ovat Polvijärven Marttojen lahjoittamat ja tekemät. Niiden kuvat on ommellut Hellä Matikainen.

Kuva-aiheiden merkityksistä

Kristus-monogrammi keisariseppeleen keskellä: Keisari Konstantinuksen päällikköviirin Kristus-monogrammin ympäröi kultainen jalokivin koristeltu seppele. Kristus-monogrammi muodostuu Kristus-sanan kahdesta kreikankielisestä alkukirjaimesta X ja R, jotka on kirjoitettu päällekkäin.

Seppele on iankaikkisen elämän vertauskuva. Pyhän Hengen kyyhkynen: Jeesuksen kasteessa Pyhä Henki laskeutui kyyhkysen muodossa hänen päälleen Matt 3:16.
 

Kun Jeesus oli kastettu, nousi hän kohta vedestä, ja katso, taivaat aukenivat, ja hän näki Jumalan Hengen tulevan alas niinkuin kyyhkysen ja laskeutuvan hänen päällensä.
Matt 3:16

Johannes kastajan tunnusmerkki: Kirjan päällä oleva Karitsa kuvaa sanan täyttymystä.

Johannes Kastaja osoitti Kristusta ja sanoi Joh 1:29

Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin
Joh 1:29.

Paratiisin lilja: Ylösnousemuksen ja ikuisen elämän symboli. Se oli tunnettu jo antiikissa itämailla ja levisi keskiajalla Eurooppaan mm. hallitsijoiden vaakunoiden heraldiseksi tunnukseksi. Tällaisena tunnuksena se on myös partioliikkeen tunnus.

Veronika Tädyke Kristus-lääke: Veronika-tädyke on nöyryyden ja rauhallisuuden kuva. Kristus on ainoa todellinen lääke. Vera unica medicina.

Öljylamppu: Kodin turvallisuuden symboli. Elävä liekki kuvaa ihmisen kaipuuta tavoittaa ikuinen valo ja rauha. Öljylamppu muistuttaa myös uskon liekistä. Palava lamppu kertoo elävästä uskosta. Öljy tarkoittaa sielun valmistautumista taisteluun Matt 25:1-13.

Tiimalasi: Elämän katoavaisuuden vertauskuva. Kirkon penkit valmistuivat ahkerien rippikoululaisten tekeminä talvella 2004. Ne on valmistettu männyistä, jotka kaadettiin Lierin hautausmaalta talvella 2001.

Vanhojen talojen purkajia

Rakentajia

Katon tekijöitä

Ikkunoiden ja ovien kunnostajia

Talkooväen muonittajia

​​​

Sisustustaiteilijat

Puutyöt

Maalaukset

Pehkonen Anja

Lasimaalaukset

Hangassalo Jari

Tekstiilitaiteilijat